Henkilöstön ja johdon tietoturvabarometri

Valtiovarainministeriön asettama Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI) toteutti syksyllä 2016 julkisen hallinnon organisaatioille ja henkilöstölle suunnatun VAHTI-tietoturvabarometrin. Tähän vapaaehtoiseen kyselyyn osallistui 97 organisaatiota: 66 valtionhallinnon ministeriötä, virastoa tai laitosta, 30 kuntaa sekä yksi sairaanhoitopiiri. Mahdollisia vastaajia kyselyyn oli yli 168 000 ja vastauksia saatiin 13 915, jolloin vastausprosentiksi muodostui 8,3 %. Organisaatioiden johdolle esitettiin erikseen 15 lisäkysymystä koskien tietoturvallisuuden tärkeyttä, sen toteuttamisen vaikeutta sekä toteuttamisen onnistumista organisaatiossa. Näihin kysymyksiin saatiin 742 vastaust

Julkisen sektorin innovaatiobarometri 2022 : Valtion tulokset

Julkisen sektorin innovaatiobarometri on toteutettu Suomessa ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä valtiolla että kunnissa. Julkisen sektorin innovaatiot ovat aihe, johon sekä OECD että pohjoismaat ovat kiinnittäneet viime vuosina enenevissä määrin huomiota. Innovaatiobarometrin tarkoituksena on ollut luoda kuvaa innovaatiotoiminnasta ja tehdä näkyväksi julkisella sektorilla käyttöönotettuja innovaatioita. Tämän kyselyn kohderyhmänä oli valtionhallinnon ja yliopistojen johto. Innovaatiotoimintaa motivoivat erityisesti asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet, tuottavuus ja uusi teknologia. Innovaatiotoiminnan ajurit näkyvät myös yksittäisissä innovaatioissa ja niiden vaikutuksissa. Rahaa ja työaikaa ei ole riittävästi käytössä. Organisaation strategia ja henkilöstön osaaminen ovat taas merkittävämpiä innovaatioita edistäviä tekijöitä. Melkein kaikkien vastaajien organisaatioissa innovoidaan. Valtiolla vuosina 2020–2021 käyttöönotetuissa innovaatioissa näkyy pyrkimys tehostaa toimintaa uusia teknologioita hyödyntämällä ja mukautuminen koronapandemiaan. Julkisen sektorin innovaatiot ovat mahdollisuus tunnistaa ja tarttua tiedossa oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan nostaa eri asioita yhteiseen keskusteluun ja tunnistaa kehittämiskohteita

Public sector innovation barometer 2022 : Central government results

The public sector innovation barometer was, for the first time, conducted in Finland simultaneously in both central government and municipalities. Public sector innovations are a topic that both the OECD and the Nordic countries have paid more attention to in recent years. The innovation barometer aims to provide a picture of innovation activities and make visible innovations that have been introduced in the public sector. The target group of this survey was the management in central government and universities. Innovation activities are motivated in particular by the needs of citizens and clients, productivity and new technologies. Drivers of innovation activities are also reflected in individual innovations and their effects. There are not enough working hours or money available. The organisation's strategy and the competence of personnel, in turn, are among the key factors promoting innovations. Nearly all respondents reported that their organisations innovate. The efforts to improve efficiency by using new technologies and adaptation to the COVID-19 pandemic are visible in the innovations introduced in central government in 2020–2021. Public sector innovations are an opportunity to identify and seize the known challenges and opportunities. Based on the results of the survey, it is possible to raise various issues for public discussion and identify areas that could be improved further

Glimpses of the future : Data policy, artificial intelligence and robotisation as enablers of wellbeing and economic success in Finland

Our society is moving into the 2020s in a situation where we are making more efficient use of services enabled by new technology to develop new services and business models in society and in business life. The 2020s is predicted to be a decade characterised by the clear breakthrough of artificial intelligence and robotisation in the same way as social media, cloud computing, smart phones, location and time independent working and digital services did in the 2010s. Finland has performed extremely well in international statistics in several fields of society. Finland's stability and security combined with high technology utilisation rate and education level provides an excellent platform for the creation and development of digital business. At the core of this development are citizens, businesses and data. The development of data policy and data management in a way that takes the different life situations of citizens into account is a unique innovation by global standards, and one which we believe will be a significant contributor to Finland’s success in the 2020s. In this big picture, trust plays a key role. This is a major issue that emerges in the context of the personal data processing of private citizens and customers, new business model and service development, making society more resilient, and in national and international cooperation. Trust requires continues development work in different sectors, paying due attention to the threats and risks affecting the digital environment. Here, digital security serves as the enabler of trust and of services made possible by new technology

Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet : PERUS-SKENE-hankkeen loppuraportti

Suurten muutospaineiden alaisessa maailmassa alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkäjänteinen kehittäminen tarvitsee tuekseen jatkuvan toiminnan ennakointijärjestelmän. Valtakunnallista aluerakenteen ennakointityötä on tehty aiemmin hankemaisesti muun muassa ALLI 2050 -hankkeessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuitenkin jatkuvaa ennakointityötä, jolla on herkkyyttä tunnistaa muutosilmiöitä sekä näiden epävarmuustekijöitä ja vaihtoehtoisia kehityskulkuja suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteen trendikehitykseen. Hankkeessa PERUS-SKENE on pilotoitu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan ja ennakoinnin toteutusta sekä kehitetty pilotista saatujen kokemusten pohjalta toimintamalli valtakunnalliselle alueidenkäytön kehityskuvatyölle jatkuvana toimintana. Sen elementtejä hallituskauden mittaisessa syklissä ovat muutosilmiökartoitus, trendinomaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran ja tämän rinnalla vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta, näiden kestävyysarviointi sekä tavoitteellisen kehityspolun määrittely tämän informaation pohjalta. Tätä työtä luonnehtivat hallintosektoreiden ja -tasojen välinen koordinoituminen, vuorovaikutteisuus ja yhteiskehittely sekä tilannehuonemainen reagointiherkkyys. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.Sivua 116 on päivitetty 6.9.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 6.9.2022 julkaistun version

Pilkahduksia tulevaisuuteen. Tietopolitiikka, tekoäly ja robotisaatio hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen mahdollistajana Suomessa

Yhteiskuntamme on siirtymässä 2020-luvulle tilanteessa, jossa olemme entisestään hyödyntämässä uuden teknologian tarjoamia palveluita niin yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän osalta uudenlaisten palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä. Ennakolta 2020-lukua arvioidaan vuosikymmeneksi, jolloin tekoälyn ja robotisaation uskotaan tekevän selkeän läpimurron samalla tavalla mitä 2010-luvulla esimerkiksi sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet, ajasta ja paikasta riippumaton työskentely sekä yleensä digitaalisten palveluiden hyödyntäminen. Suomi on menestynyt loistavasti erilaisissa kansainvälisissä tilastoissa useilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Suomen vakaus ja turvallisuus yhdistettynä teknologian korkeaan hyödyntämisasteeseen ja koulutustasoon luo meistä erinomaisen alustan digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen ja tuottamiseen. Tämän kaiken kehityksen keskiössä ovat niin kansalaiset ja yritykset kuin tieto, data. Tietopolitiikan ja tiedonhallinnan kehittäminen kansalaisten elämäntilanteet huomioiden on globaalisti varsin ainutkertainen innovaatio, jonka uskomme olevan eräs merkittävä tekijä mahdollistaessamme Suomen menestystä myös 2020-luvulla. Tässä kokonaisuudessa luottamuksella on keskeinen merkitys. Se nousee esille niin kansalaisten kuin yritysten, asiakkaiden näkökulmasta heidän henkilötietojen käsittelyssä, uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä, yhteiskunnan sietokyvyn kehittämisessä erilaisia häiriötilanteita varten ja kansallisessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Luottamus edellyttää turvallisuuden eri osa-alueiden jatkuvaa kehittämistä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistuvat uhat ja riskit huomioiden. Tässä digitaalinen turvallisuus toimii niin luottamuksen kuin uuden teknologian mahdollistamien palveluiden mahdollistajana

Kehityskeskusteluja : Aluepoliittinen puhe Helsingin Sanomissa 1960-luvulla

Johdanto. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomissa 1960-luvulla käytyä aluepoliittista keskustelua ja siinä hyödynnettyä argumentaatiota retorisine keinoineen. Tutkimuksessa on selvitetty Helsingin Sanomien aluepoliittinen linja ja sen muutokset sekä vedetty yhteen lehdessä käytettyjä retorisia keinoja. Aluepolitiikka ja sitä kautta aluepoliittinen keskustelu olivat vasta muotoutumassa 1960-luvulla. Aineisto ja menetelmä. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa julkaistuista teksteistä, jotka ovat olleet osa aikansa aluepoliittista keskustelua. Teksteistä suurin osa on pääkirjoituksia, mielipidekirjoituksia ja vierailevien asiantuntijoiden kirjoituksia. Joukossa on myös muita tekstityyppejä, kuten pakinoita ja uutisia. Aineistoon on pureuduttu argumentaatioanalyysin keinoin. Tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka lehdessä on yritetty vakuutella yleisöä ja tätä kautta tehdä tietty todellisuuden versio hyväksyttäväksi. Tulokset. Aluepoliittista keskustelua käytiin lehden sivuilla vuoden 1963 marraskuusta alkaen. Voidaan perustellusti todeta, että Helsingin Sanomilla oli aluepoliittinen linja, joka muuttui tutkimusjakson aikana. Linja oli vuoden 1963 lopusta vuoden 1966 eduskuntavaaleihin kehitysaluepolitiikan vastustamista policy-retoriikalla. Lehti yritti vaikuttaa valintatilanteeseen siten, että valituksi olisi tullut sille mieluisa aluepoliittinen linja. Ensimmäisten kehitysaluelakien tultua voimaan 15.4.1966 lehden tavoitteena oli voimassa olleiden kehitysaluelakien politisointi ja tätä kautta aluepolitiikan suunnan muuttaminen. Retoristen keinojen skaala oli laaja ulottuen metaforista ja kontrastipareista aina liittoutumisasteen säätelyyn ja toimijuuden häivyttämiseen sekä kategorisointiin. Kokoavia päätelmiä. Tutkimus pureutuu moneen eri taitekohtaan. Samalla, kun suomalaisen yhteiskunnan aluerakenne oli muuttumassa areaalisesta valtiosta hajautetuksi hyvinvointivaltioksi, oli Helsingin Sanomat vakiinnuttamassa asemaansa valtamediana. Rakennemuutos ravisteli yhteiskunnan perusteita ja siihen vastaamaan – ja sitä kiihdyttämään – säädettiin kehitysaluelait. Vaikka lehdessä käyty keskustelu ei käsitä aikansa koko diskurssia, puhuttiin lehdessä aluepolitiikasta hahmottumassa olleiden diskursiivisten peruskuvioiden sisällä

Poverty policies, structures and outcomes in the EU 25 : Report for the fifth European Round Table on Poverty and Social Exclusion, 16-17 October 2006, Tampere, Finland

Kannessa myös: Ministry of Social Affairs and Health, Finland sekä eu2006.f